Hyvä pointti, ehkä muotoilisin esittämäsi ongelman niin, että kaupunginosayhdistyksissä toimitaan muutaman ihmisen *voimin* koko alueen edustajina. Kaupunginosayhdistysten tehtävä on ollut alueen edustaminen ja ajankohtaisten asioiden seuraaminen. Siinä on jo itsessään niin paljon tekemistä, että yhdistyksen tulisi olla melko suuri - siinä voisi olla vaikka työryhmiä vastaamassa eri asioista tai yhdistys voisi olla olennaiden taho alueen eri toimijoiden välisen verkoston luomisessa. Usein toiminta on kuitenkin vain muutaman henkilön varassa ja yhdistyksen resurssit tehdä kaikkea mitä pitäisi eivät riitä alkuunkaan. Koska tällä hetkellä yhdistykset ovat yksi paikallisdemokratian työväline: kannattaa liittyä ja vaikuttaa kaupunginosayhdistyksen kautta sekä vaikkapa ehdottaa uusia tapoja toimia niin että saadaan tietää mitä alueella ajatellaan ja äänet saadaan kuulumaan. Osallistumisella edustavuuskin parantuu! Kyllähän kaupunginvaltuustokin edustaa vain muutaman ihmisen kautta koko aluetta. Olennaista on paitsi resurssit myös se, miten yhteys edustajien ja edustettavien (asukkaiden, alueella työssä/opinnoissa kävijöiden, yrittäjien, yms.) välille luodaan, niin että osaavat sitten edustaa!

Hyvä pointti, ehkä muotoilisin esittämäsi ongelman niin, että kaupunginosayhdistyksissä toimitaan muutaman ihmisen *voimin* koko alueen edustajina. Kaupunginosayhdistysten tehtävä on ollut alueen edustaminen ja ajankohtaisten asioiden seuraaminen. Siinä on jo itsessään niin paljon tekemistä, että yhdistyksen tulisi olla melko suuri - siinä voisi olla vaikka työryhmiä vastaamassa eri asioista tai yhdistys voisi olla olennaiden taho alueen eri toimijoiden välisen verkoston luomisessa. Usein toiminta on kuitenkin vain muutaman henkilön varassa ja yhdistyksen resurssit tehdä kaikkea mitä pitäisi eivät riitä alkuunkaan. Koska tällä hetkellä yhdistykset ovat yksi paikallisdemokratian työväline: kannattaa liittyä ja vaikuttaa kaupunginosayhdistyksen kautta sekä vaikkapa ehdottaa uusia tapoja toimia niin että saadaan tietää mitä alueella ajatellaan ja äänet saadaan kuulumaan. Osallistumisella edustavuuskin parantuu!

Tämä on totisin tosi ainakin etelä-helsingissä. Yhdistysaktivisteja kiinnostavat omasta ikkunasta avautuvat maisemat, ei se, miten maisemassa tehtävät ratkaisut vaikuttavat muiden ihmisten elämään.

Yleisesti ottaen kaupunkiosayhdistykset ovat merkittävä este kaupungin tarkoituksenmukaiselle kehittämiselle ja hoidolle. Missään tapauksessa niiden valtaa ja muita vaikutusmahdollisuuksia ei tule nykyisestä ainakaan lisätä. Lobbausta tai muita yhdistysten kannanottoja kirjelmin ei voida kieltää, mutta ne on päätösten teossa asetettava omaan arvoonsa.
Muutenkin esimerkiksi koko lähiöpolitiikka tulee kyseenalaistaa. Pariisissa esimerkiksi Saint Denis:n lähiö rakennettiin kokonaan uusiksi kiinteäksi osaksi kaupunkia. Uusien lähiöiden rakentaminen Sipoon korpeen on väärä tie kaupunkia uudistettaessa.