Eihän se käy millään. Ainoastaan poliittiset puolueet saavat vastikkeetonta rahaa. Ei muut,.

Poliitikkopellet tekevät itsensä tärkeiksi "demokratiaryhmiensä" avulla. Naurettavaa, mutta niin normaalia nykySuomessa. Paljonkohan tästäkin jäsenille kolahtaa fikkaan ?? Ja kommentoija Harry on täsmälleen oikeassa, vain puolueluuserit eivät pärjää muilla foorumeilla/markkinoilla kuin hyväveli-verkostossa, ja siksi sen ylläpitoon kulutetaan verorahoja surutta. Aivan xxxosastoa. [Ylläpito on muokannut kommenttia.]

Hi.
Me emme tarvitse Konalassa lisää rahaa vaan nykyiset palvelut on oltava samat kuin muissa 5000 asukkaan kaupungeissa tuolla maalla. Esimerkiksi puistot eivät ole puistoja. Talvella katujen auraaminen lumesta tapahtuu Helsingin viimeisimpänä asuntokaduilta. Kouluja ja päiväkoteja yritetään sulkea vaikka mm. Hartwallin alueelle tullee yli tuhannelle asukkaalle uusia koteja. Espoon Painiittyä rakennetaan ja liikenne ohjautuu Espoosta Konalantielle. Miten nämä asiat on jätetty ala-arvoisesti "aika hoitaa asiat"-teemalle ?
Valtuustosta ja lautakunnista puuttuu Konalan edustajat.

Itäväylän liikennemelu piinaa Kulosaarta

Kulosaarelaiset ry on selvittänyt nelikaistaisen Itäväylän ja sen rinnalla kulkevan metrolinjan aiheuttaman melun määrää lähiympäristöön. Itäväylä on Helsingin vilkkaimpia sisääntuloväyliä liikennetiheydeltään noin 55 000 autoa vuorokaudessa.

Helsingin kaupunki on rakentamassa lähivuosina kymmenien tuhansien asukkaiden lähiöalueita Östersundomiin, Sipooseen, Laajasalon Kruunuvuoreen ja Kalasatamaan. Kaupungin suunnitelmissa on tieverkon laajentaminen ja parantaminen ja uusien alueiden autoliikenteen ohjaaminen esimerkiksi juuri Itäväylälle.

Kulosaaren asuinalueiden kohdalla Itäväylän ja metroradan melusuojaus on melumittauksen mukaan erittäin kehnosti hoidettu. Joiltain osin se puuttuu kokonaan. Nykyiset kevyet meluaidat, matalat pengerrykset ja tienvarren pusikot eivät täytä näin vilkkaasti liikennöidyn väylän melusuojavaatimuksia. Ne edustavat vuosikymmenien takaista tekniikkaa. Parempia ratkaisuja kaivataan Kulosaareen nopeasti.

Toimivaa meluaitaa on pystytetty kilometrin matkalle nelikaistaisen Itäväylän molemmin puolin Vartiokylässä, vaikka ajoneuvotiheys on paljon pienempi, kiskomelua tuottavaa metroa ei ole ja väylällä on alemmat nopeusrajoitukset. Alueella oli jo ennen meluaidan pystyttämistä Kulosaarta alempi melutaso ja suojattavia asukkaitakin vähemmän.

Hakaniemeen ollaan puuhaamassa kahdeksaa design-raitiovaunupysäkkiä hintaan 800 000 euroa. Luulisi, että kiireellisyys- ja tärkeysjärjestyksessä kulosaarelaisten suojaaminen kasvavalta liikenteen melulta menisi edelle. Rahalla saisi melkoisen pätkän melustandardit täyttävää meluaitaa kriittisimpiin kohtiin Kulosaaressa.

Liikennemelusta sanottua: ”Korvat saattavat tottua meluun, mutta sen terveyshaitat eivät siitä huolimatta häviä. Joidenkin tutkimusten mukaan keho reagoi meluun joka tapauksessa, sillä elimistön stressitaso nousee. Se tarkoittaa, että puhtaasti fysiologisessa merkityksessä meluun ei voi tottua.” MATS ROSENLUND, lääketieteen tohtori, ympäristötarkastaja, Tukholman läänin maakäräjien Kansanterveyskeskus.

Liikenteen kehitys Helsingissä 2010: Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto:

http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/los_2011-2.pdf

Teksti havainnekuvineen myös Kulosaarelaiset ry:n sivuilla:

http://www.kulosaarelaiset.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=...

Jaakko Rantasaari, Kulosaarelaiset ry

Virastot voisivat vastata kysyjille, jotka ovat ilmoittaneet puhelimella tai postitse alueensa puutteista tai epäkohdista. Jos palautetta tulee paljon samasta asiasta, syy on todellinen ja kysyvää kuntalaista lohduttaa edes se, että vastataan. Jotkut yksittäisetvirkamiehet näin tekevät, mutta muuten tuntuu viestit jäävän johonkin vastauskeskuksen uumeniin. Sekin on mielestäni vastaus, että sanotaan ettei ole rahaa tällä hetkellä. Asukkaat voisisivat sitten käydä itse korjaamassa tilanteen. Esimerkiksi puuttuvan liikennemerkin tai maalaamassa suojatien.

Nykytilanteessa on vaikea kuvitella, että kaupunki löytäisi uutta rahaa kaupunginosien kehittämiseen. Toinen pulma on, että verovarojen käyttö paikallistasolla vaatisi edustuksellisen demokratian mukaisesti oikeutetun hallinnon, johon kuluisi iso osa rahoista.

Ehdotan siksi eräänlaista "kevytverotusta" ja "kevythallintoa". Rahapelitoiminta on Suomessa valtiollista, yksinoikeudellista toimintaa - ja eräänlainen vapaaehtoinen verotuksen muoto. Entä jos rahapelien tuotoista ohjattaisiin osa paikalliselle tasolle? Varojen käytöstä voisi päättää asukasyhdistysten kautta organisoitu aluefoorumi, jollaista on Maunulassa kehitetty ja hyödynnetty pitkään.

Varat eivät olisi välttämättä valtiolta (ja nykyisiltä edunsaajilta) pois, jos toimintaa harrastettaisiin kampanjaluonteisesti. Silloin myös rahapelitoimijat olisi helpompi innostaa mukaan.

Voitaisiin sopia, että esimerkiksi marraskuun aikana vaikkapa Kontulan alueella pelattujen Veikkauksen pelien tuotot - tai vaikka vain keskiverrosta marraskuun tuotosta yli menevä osa - annettaisiin alueen asukasfoorumin käytettäväksi paikalliseen kehitystyöhön. On hyvin luultavaa, että kontulalaiset lottoaisivat kampanja-aikana tavallista innokkaammin - samaan tapaan kuin jättipotit moninkertaistavat pelivaihdon.

Tai sitten voitaisiin jakaa koko maassa tai vaikkapa Helsingissä pelatut (ylimääräiset) tuotot alueelle, joka kaipaa kohennusta. Tässä tapauksessa "huonot kaupunginosat" voisivat yllättäen saada ulosmitattua maineestaan hyötyä, kun niille pelattaisiin hyväntekeväisyysrahaa sympatiasyistä. Se olisi myös symbolinen solidaarisuuden ele, jollaisia jakautunut yhteiskunta tarvitsee.

Rahoituksen käyttökohde voisi olla myös aluefoorumissa ennalta päätetty, jolloin kaupunginosat (ja niihin vertautuvat kunnat ja muut taajamat) kilpailisivat hyvillä ideoilla siitä, kuka kulloinkin pääsee paikallisen rahoituksen kohdealueeksi. Tästä päättämään tarvittaisiin jokin elin. Voitaisiin myös päättää ennalta esimerkiksi, että käyttökohteiden tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä.

Arpajaisten käyttäminen varainkeruussa yleistä etua ja yhteishyvää edistäviin hankkeisiin on vanha idea. En näe mitään syytä, miksi menetelmää ei voisi käyttää muuten kuin nykymuotoisena valtion verotuksen jatkeena. Tuottojen tuominen paikallistasolle olisi myös EU:n läheisyysperiaatteen mukaista. Suomihan on joutunut EU:lle puolustamaan valtiomonopolistista rahapelitoimintaansa, joka rajoittaa kilpailua.